Täydellinen päivä tänään! Aurinko paistoi, oli lämmin ja vapaapäivä. Teen ja lehden jälkeen otimme Timon kanssa sauvat kaapista ja harpoimme luontoon. Lempeä tuuli silitteli Aulangonjärveä ja valkovuokot kumartelivat suurten kuusten helmoissa. Granny Smithiläinen maisema sulki meidät suosioonsa.
Vanajan rantareitin hiekkaisia pientareita täplittivät muotovaliot. Hienoja tanakoita voikukan ja maitohorsman taimia, suolaheinämättäitä, kämmekkäisiä lehtiä ja suippoja sutkaleita, joista suurin osa on nimettömiä hyvän päivän kesätuttuja vuosien takaa. Ne ovat rikkaruohoja. Mutta miksi? Siksikö, että ne ovat vahvoja ja lisääntyvät ihan itsestään ilman kuopsutusta ja lannoitteita? Voikukka esimerkiksi on hyvin kaunis. Sen hapsuinen kukinto muistuttaa krysanteemia. Mikä keltaisuus ja kukinnon pitsinen läpikuultava jälkitila. Sopii myös syötäväksi. Entä maitohorsma! Uljas, herkkä ja runollinen.
Päätin istuttaa verannan ikkunalle saviruukkuun voikukan ja piharuukkuun horsman. Sopii suomalaiseen rintamamiestyyliin. Eipä helle näännytä, vaikka unohtuisi joskus kastella. Kaunis katsella ja kukkii koko kesän. Sopii aloittelevalle puutarhaharrastajalle.
1 kommentti:
"Rikkaruohoista" myös poimulehti on kaunis ruukussa tai varjoisassa kukkapenkissä. Minusta on myös hauskaa yhdistellä kukkia ja hyötykasveja parvekelaatikkoon. Ja esimerkiksi peruna ja mansikka tekisivät hyvän säväyksen kukkamaalla.
Lähetä kommentti